näkymä

Avaa kuva koskettamalla

LUONTO

Salpausselän harjumaisema muodostui viimeisimmän jääkauden lopulla noin 12000 vuotta sitten. Sulamisvedet muovasivat jyrkkiä harjuja, järviä ja suppakuoppia, jotka määrittävät alueen maisemaa yhä tänä päivänä. Nimi salpaus viittaa siihen, kuinka muodostelma näyttää kartalla katsottuna sulkevan pohjoispuolelleen Järvi-Suomen järvet.

Tornista katsottuna voit nähdä hyvin, kuinka maisema kumpuilee Vesijärven ympärillä. Nämä luonnolliset rinteet ovat tehneet Lahdesta ihanteellisen paikan talviurheilulle ja auttaneet kaupunkia kasvamaan yhdeksi Suomen merkittävimmistä urheilukeskuksista.

Metsän antimet

Tornia ympäröivä metsikkö on suomelle varsin tyypillistä kasvustoltaan. Mustikka ja puolukka peittävät runsaasti metsäpohjaa. Loppukesällä kypsät marjat ovatkin hyvä välipala kävelylenkin lomassa.

Urheilukeskusken ympäristö on myös yksi Lahden saavutettavimmista sienimaastoista. Alueen supat ovat pienilmastoltaan hyviä monenlaisille sienilajeille.

Alueen lajisto

Lahden metsät ja järvet tarjoavat elinympäristön monipuoliselle eläimistölle. Peruslajiston lisäksi tornin läheisyydessä voi nähdä esimerkiksi metsäkauriin tai valkohäntäpeuran jälkiä.

Suuremmat eläimet, kuten hirvi, elävät syvemmällä ympäröivissä metsissä.

Vuodenajat

Sama maisema näyttää erilaiselta jokaisena vuodenaikana. Talvella lumi korostaa harjun muotoja, kesällä metsän vehreys peittää rinteet. Syksyllä ruska värittää maiseman, ja keväällä luonto muuttuu viikko viikolta. Näköalatasanne tarjoaakin ainutlaatuisen paikan seurata näitä muutoksia vuodesta toiseen.

Historia & Faktoja

Lahden hyppyrimäet ovat olleet osa kaupungin identiteettiä jo sukupolvien ajan. Vuosien varrella tornit ja rinteet ovat kehittyneet yhdessä itse lajin kanssa, kasvaen varhaisista puisista rakenteista nykyiseksi moderniksi mäkikeskukseksi.

Sijaintiin ovat vaikuttaneet urheilun lisäksi myös maiseman muodot. Salpausselän jyrkät rinteet loivat ihanteelliset olosuhteet hiihdolle ja mäkihypylle, ja auttoivat aluetta kehittymään yhdeksi Suomen merkittävimmistä talviurheilukeskuksista.

Nykyään torni palvelee sekä urheilijoita että vierailijoita. Kilpailupäivinä mäet täyttyvät tuhansista katsojista. Hiljaisempina hetkinä torni tarjoaa sinunkaltaisillesi hurjapäille mahdollisuuden kokea maisema samasta näkökulmasta kuin mäkihyppääjät ennen hyppyä.


  • 1922
    Ensimmäinen isompi hyppyrimäki rakennettiin alueelle
  • 1972
    Nykyinen betoninen suurmäki valmistuu
  • 2000s
    Suur- ja normaalimäki remontoitu nykyajan vaatimusten tasolle

Talviurheilu on muovannut elämää Lahdessa jo yli vuosisadan ajan. Lumiset talvet, luonnolliset mäet ja vahva ulkoilukulttuuri ovat tehneet hiihdosta osan kaupungin identiteettiä jo kauan ennen kansainvälisten kilpailujen saapumista.

Vuosittain järjestettävät Salpausselän kisat ovat tuoneet urheilijoita ja katsojia Lahteen ympäri maailmaa vuodesta 1923 lähtien. Lahti on isännöinyt hiihdon maailmanmestaruuskilpailut seitsemän kertaa (enemmän kuin mikään muu kaupunki!), ja kisat palaavat jälleen vuonna 2029.

Tänä päivänä talviurheilu on yhä osa Lahden arkea. Kaupungin ladut, mäet ja stadionit ovat käytössä ympäri vuoden niin huippu-urheilijoille, urheiluseuroille kuin ulkoilijoillekin.


  • 1923
    Ensimmäiset Salpausselän kisat (Lahti Ski Games) helmikuussa
  • 1920s–1950s
    Salpausselän kisat kasvavat merkittäväksi vuosittaiseksi perinteeksi, joka houkuttee urheilijoita ja yleisöä eri puolilta Pohjoismaita.
  • 1978 & 1989
    Lahti isännöi FIS:n hiihdon maailmanmestaruuskilpailuja
  • 2001
    Maailmanmestaruuskilpailut palaavat Lahteen, vahvistaen kaupungin asemaa toistuvana kansainvälisen tason kilpailupaikkana.
  • 2017
    Lahti isännöi hiihdon maailmanmestaruuskilpailut seitsemättä kertaa
  • 2029
    Lahdessa järjestetään maailmanmestaruuskilpailut jälleen, mikä jatkaa yli vuosisadan mittaista perinnettä.

Valokuva: Suurmäki Rakennusvaiheessa 1971
Seppo Juhani Niemelä, Lahden Museot.

Hyppy